keskiviikko 10. helmikuuta 2016

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Wanhan ajan maatalousnäyttely 4.-5.7.2015!

Wanhan ajan maatalousnäyttelyt la-su 4.-5. heinäkuuta Riihipiha-museon säätiön talonpoikaismuseoalueella Vuolijoella.

Wanhan ajan maatalousnäyttely la-su 4.-5.7.2015

Vuosisata Vuolijoella

Riihipihan museoalueella
Kuusirannantie 67 88270 Vuolijoki

Ohjelma:

Lauantai 4.7.

  • 10.00 Portti aukeaa
  • 10.30 Traktorit liikkeelle
  • 11.00 Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Haataja avaa näyttelyn
  • Crescendon musiikkia
  • 12.00 Juhlapuhe kaupunginjohtaja Jari Tolonen
  • Valelääkärin vastaanotto
  • 13.00 Vuolijoen historiakirjan kokoaja Veikko Leinonen kertoo noidista ja velhoista
  • Valelääkärin vastaanotto
  • Crescendon musiikkia
  • 14.00 Kansanedustaja Marisanna Jarva tuo valtiovallan tervehdyksen
  • 15.00 Tuula Kovanen säestää koululauluja
  • 16.00 Pöllinparkkuukisa, jossa naisten ja miesten sarjoissa palkintoina painepesuri!
  • 17.00 Näyttelyalue sulkeutuu


Sunnuntai 5.7.

  • 10.00 Portti aukeaa
  • 10.30 Jussi Soini avaa toisen näyttelypäivän
  • Vieraileva tähti Kassu Halonen
  • 11.00 Traktorit liikkeelle
  • Valelääkärin vastaanotto
  • Alpakka
  • 12.00 Arkkitehti, talotohtori Panu Kailan perinnerakentamisen luento Taidekummussa
  • 13.00 Vuolijoen historiakirjan kokoaja Veikko Leinonen kertoo hallintoasioista
  • 14.00 Seuraava vuosisata Vuolijoella -paneelikeskustelu, jossa mukana Vesa Kaikkonen
  • (kaupunki), Kari Huusko (ympäristötekninen toimiala), Jari Pesonen (ympäristöasiat),
  • Veikko Haataja (paikallinen näkökulma) ja Jussi Soini (muualta tänne muuttanut)
  • 15.00 Näyttelyalue sulkeutuu


Sunnuntaina klo 15.00 ja 19.00 KÄTKÄLÄINEN kesäteatterissa Pentinpurolla

  • Näkemistä, kokemista, tekemistä, kohtaamisia
  • Navetan kulmilla aitauksissaan kotieläimiä; lampaita, kanoja, alpakoita ja hevosia
  • Hevoskyytiä lapsille
  • Mato-ongintaa kala-altaasta, palkintona trimmeri!
  • Kolikon tarkkuusheittoa toivomuslähteeseen (onneikkaimmat palkitaan)
  • Agility-näytös
  • Niittypirtissä Koskikartanon taidepiirin maalauksia
  • Päärakennuksen, Pihlajan talon pirtissä kehruunäytös sekä Taitopajan kudonnaisia
  • Taidekummussa tietoa Otanmäki Mine Oy:n kaivossuunnitelmista
  •  Taidekummussa monipuolinen valokuvanäyttely: Jorma Korhosen ”Jään jämiä – veden valoa”, Lassi Huuskon luontokuvia, Tero Huuskon ”Vuodenaikojen vaihtelussa Kainuun merellä” sekä Otanmäen koulun valokuvakerhon ”Pisaroita”. Lisäksi Liisa Korhosen ”Lasin lumoa” ja Vuolijoen lasten ja nuorten sarjakuvia.
  • Taidekummun pihalla säänkestävää ITE-taidetta
  • Alueella voit törmätä venkoilevaan renkiin ja topakkaan piikaan
  • Arpajaisvoittona ruohonleikkuri
  • Tarjolla hernerokkaa, vohveleita ja hillomunkkeja. Kahviteltta aukeaa klo 10.00 ja soppatykki toimii klo 11 alkaen


Tervetuloa ottamaan vastaan Vuolijoen toinen vuosisata!


- Vuolijoen Maaseutuyhdistys ja Riihipiha -museon säätiö-






Pääsymaksu 10 euroa (molemmiksi päiviksi 15euroa ), lapset puoleen hintaan, alle 10-vuotiaat sekä veteraanit puolisoineen ilmaiseksi. Kymmenen euron hintaisen myynti- tai esittelypaikan paikan voit varata Jussi Soinilta 040 9654118.

Riihipiha-museo, Kuusirannantie 67, 88270 VUOLIJOKI

tiistai 2. syyskuuta 2014

Talviteloille

Riihipihan Niittypirtti-kahvila sekä museoalue on tältä kesältä sulkeutunut. Avaamme kesäkahvilan jälleen ensi vuonna. Kiitos kaikille kävijöille! Niittypirtin tila on vuokrattavissa yksityiskäyttöön, esim. syntymäpäiväjuhliin tai rippiäisiin, myös talviaikana. Kysy tarjous: 0400-284527/ Veikko Haataja. Museokierrokset tilauksesta: 0500-613344/Iikka Alasalmi

Niittypirttiä


Jyväaitta, Kekkos-aitta, Neuvonta-aitta

torstai 10. heinäkuuta 2014

Wanhan ajan maatalousnäyttely 12.-13.7.2014!

Wanhan ajan maatalousnäyttely lähestyy! Tervetuloa Riihipihaan la ja su 12.-13.7. klo 10-17!


ENTISET TYÖT – ENTISET EWÄÄT:

LIISA KORHOSEN LASIN LUMOA- tiffanylasinäyttely

ITE-TAIDETTA

TYÖNÄYTÖKSIÄ: KARHUNVEISTOA, PYSTYAIDAN JA PÄREKATON TEKOA, VOI

NAVETASTA RUOKAPÖYTÄÄN, RIESKAN JA JUUSTOLEIVÄN PAISTOA

LAPSILLE POLKUAUTO- JA JUOKSUKISA, KURRE KAINULAINEN, MUSIIKKILEIKKEJÄ...

KOTIELÄINALUEELLA MM. PIENIÄ KARITSOJA, VASIKOITA, HEVOSIA JA KANOJA.

SAVOTTAKULMASSA SULLINPARKKUUTA, KISAILUA, NOKIPANNUKAHVIT

LÄHIRUOKA-ASIAA, KEITTIÖSTÄ HERNEKEITTOA, KAHVIA,

LETTUJA, JÄÄTELÖÄ...

NÄYTTELYJÄ: MUISTONÄYTTELY HILDA KARPPISEN KÄSITÖISTÄ, LEHMÄNÄYTTELY,

ENTISÖINTITÖITÄ.

Aukioloajat: 10-17, traktorit liikenteeseen n. 9.30 – Pääsymaksu 10 euroa, lapset:

10-16 -vuotiaat 5 euroa, alle 10-vuotiaat ja veteraanit vaimoineen ilmaiseksi.

KAHDEN PÄIVÄN PÄÄSYMAKSU 15 EUROA, LAPSET 7,50 EUROA. TERVETULOA!

Arpajaiset, pääpalkintona pihatuulimylly!

Pitäjäjuhlan järjestävät Riihipiha museo –säätiö ja Vuolijoen maaseutuyhdistys

Lisätietoja: www.meidanvuolijoki.fi

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kainuulainen pystyaita

kirjoittanut Matti Partanen, ProAgria Kainuu.

Pystyaitaa Riihipihassa, Vuolijoella.



V.2013 tehtyä pystyaitaa. (Sotkamo, Tervajärven talomuseo)


Pystyaidan muita nimityksiä ovat mm. riukuaita, pisteaita, pistoaita, viistoaita, aidasaita, särentäaita, ja risuaita (etenkin vanhana, kun sitä on korjailtu latvuksilla, risuilla yms.).

Historiaa:

Aidat kehittyivät, kun pellot ja niityt ympäröitiin aitauksella. 1800-luvun lopulla kotieläinten omistajia pyrittiin lailla velvoittamaan pitämään eläimet laidunaitojen sisäpuolella. Vitsoilla sidottu riukuaita on vanhimpia Suomessa tavattuja aitatyyppejä. Jopa esihistoriallisella ajalla tehtiin riistaeläimille vihiaitoja pystyaidan tapaan. Pystyaidan käyttö taantui piikkilankojen tullessa markkinoille. Aitamallit vaihtelivat maakunnittain. Itä-Suomessa aidat olivat tiheitä, sillä pyrittiin myös estämään sikojen pääsy peltoon sekä jänisten pääsy rukiin oraaseen. Jos talossa ei ollut sikoja, aitoihin jätettiin aukkoja, joihin asetettiin jänislankoja. Mitä lähempänä kylää aita oli, sitä tiheämmäksi ja paremmaksi se oli tehty.

Aitatarpeet: 

Kuusi on parasta aidaspuuta, ainakin aidan seipäiksi. Mäntyriukuja käytettiin myös, samoin kuorittua haapaa. Kuusi on hyvä vitsakseksi, mutta myös koivua, pihlajaa ja katajaa käytettiin. Myöhemmin sidonnassa käytettiin myös rautalankaa, mikä ei sovi perinneympäristöön. Peltoaidan aidakset otettiin jo edellisenä talvena. Metsään tehtäviin aitoihin ainekset otettiin lähistön puista.

Aitatarpeet talvella: 

Otetaan talvella, puiden ollessa lepotilassa. Riu'ut aisataan kolmelta sivulta, kuivatus ilmavassa paikassa. Aidasmateriaalin oltava tyvipäästään ohuen käsivarren vahvuista, seiväspuiden 4-5-senttisiä. Seipäät ja vinotuet 2-3-metrisiä. Aidakset 3,5-4m. Myös halkaistuja aidaksia (säröksiä) käytettiin.

Pystytys: 

Seiväsparit isketään lujasti kangella tehtyyn reikään noin aidaksen paksuuden verran toisistaan erilleen. Seiväsparit hieman ylöspäin haralleen noin metrin välein, ja tiukennetaan siteillä. Aidakset latvapuoli ylöspäin. Seiväsparien pituudet vaihtelevat, ei tasata.

"Nuorna on vitsa väännettävä" 

(Vanha sananlasku, joka tarkoittaa myös sitä, että nuorena oppii erilaisia taitoja parhaiten.)

Vitsakset mieluiten nuoren näreen latvoista, pituudeltaan 1,3-1,6m. Parhaita ovat varjossa kasvaneet, ohutrunkoiset kuusentaimet. Vitsaksen halkaisu aloitetaan latvaristikosta ja puolikkaat väännetään varovasti erilleen. Keskellä luontainen halkeamalinja, puukkoa voi käyttää avuksi oksakohdissa. Latvatupsut jätetään helpottamaan sitomista. Vitsakset otettava juuri ennen aidan teon aloittamista, muutoin pidettävä kosteana.

Kuusivitsaksen sitominen aloitetaan solmimalla pehmeä latva solmulle. Kierretään kahden seipään ympäri kahdeksikoksi, ja samalla väännetään siten, että nahkapuoli on koko ajan ulospäin. Lopuksi jäykkä loppupää työnnetään pystyseipäiden väliin lukitsemaan sidos.

"Nahkapuoli päällimmäiseksi" Kuva: Aili Jussila


"Ei vara venettä kaada"

Vanha sananlasku, joka on alun perin tarkoittanut yhdestä puusta veistetyn veneen, mm. ns.haapion, jommalla kummalla puolella ollutta lisäkettä "varaa", joka lisäsi veneen vakautta.

Ns.varat (varokkaat, vinotuet) työnnetään seiväsparin ja aidasten väliin ja sidotaan omalla vitsaksellaan tiukasti kangella tehtyyn reikään, joko jokaisen tai joka tosen seiväsparin kohdalta, vuorotellen aidan kummaltakin puolelta. Varat tulevat lähes 90 asteen kulmaan aidaksiin nähden. Aloituksessa ja lopetuksessa vara tulee molemmille puolille. Seipäät ja varat (mahdollisesti myös aidakset) käsitellään polttelemalla 40-50cm pituudelta tai liotetaan tervankusessa.

Tarveaineiden menekki:

100m kainuulaista pystyaitaa:
Aidanseipäitä (2-3m) 200kpl
Vinotukia (2-3m) 100kpl
Aidaksia (3,5-4m) 240kpl
Sidevitsaksia (1,3-1,6m) 300kpl (yhdestä näreentaimesta tulee 2kpl)

Särösaitaa ja vitsaksen halkaisua. (Karppalan mylly, Ristijärvi)

Vitsasten halkaisua, hautomista ja pystyriukujen polttelua. (Karppalan mylly, Ristijärvi)
Vitsasten hautomista. (Tervajärven talomuseo, Sotkamo)

Aitariukujen aisaamista. (Karppalan Mylly, Ristijärvi)

Sidosta. (huom: vara väärällä puolella) Varan tulee olla kallellaan samaan suuntaan, kuin aidaksetkin ovat. Silloin aidasta tulee myös lumen painon kestävä. Myös pystyseipäiden tulee olla hieman vinossa, mutta niiden vinous on siihen suuntaan, johon aitaa ollaan tekemässä. 

Vitsaksen halkaisua.
Sidos.



Seipään teroitusta.

Seipäiden hiiltämistä.


Muista vielä: 

Nauloilla koottu aita ei ole perinteinen pystyaita.
Rautalankasidokset eivät sovi perinteiseen pystyaitaan.
Riukuaitaa ei tehdä heinäseipäistä.
Hyvin tehty kainuulainen pystyaita kestää 30 vuotta.
Talkoilla toteutettava pystyaidan teko on myös hauskaa!


torstai 12. kesäkuuta 2014

Tervetuloa Wanhan ajan maatalousnäyttelyyn 12.-13.7.2014!

Aleksanteri saapuu Wanhan ajan näyttelyyn.

Iikka Alasalmi, Kerttu ja Esko Oikarinen presidenttien kuvien luovutustilaisuudessa.

Kesälaitumella.

Yleiskuvaa Riihipihasta.

Näyttelyn aikaan tapahtuu.

Pihlajapirtti.

Tallia ja navettaa.

Wanhan ajan tunnelmaa maitolaiturilla.